Hallo!
Sen kunniaksi, että tänään tulee tässä toisessa host-perheessä ensimmäinen kuukausi asumista täyteen, ajattelin tulla julkaisemaan vähän kuvia mun huoneesta ja kertoilemaan että miten on sujunut heidän kanssaan. Alkuun voisin vaikka sanoa, että tää eka kuukausi täällä on mennyt ihan hirvittävän nopeasti ja pian joudunkin jo taas perhettä vaihtamaan. Maaliskuun lopussa, eli kahden kuukauden päästä se muuttorumba alkaa taas, tosin silloin viimeistä kertaa. Tänne kotiutuminen oli varsin helppoa, koska olin vieraillut perheessä jo aikaisemmin ja heti tänne muutettuani olo oli sellainen, että olen oikeasti toivottu "vieras" heille. Vanhemmat on mukavia ja veljen kanssa tullaan myös hyvin juttuun.
Kun ovesta tullaan sisään, näyttää mun huone tältä. Erittäin harvoin pedattu peti, sinitarran puuttumisen takia tällä hetkellä vain muutama kuva seinällä, Pariisi-kalenteri, yöpöytä ja ikkuna. Toi ikkuna on varmaan mun lempipaikka mun huoneessa, koska sieltä näkee koko kylän ja siinä lähellä ollessa toi patteri lämmittää ihanasti. Paitsi tänään. En tiedä mikä huononilmanlintu mä olen, mutta siis mun ekassa host-perheessäkin lämmitys meni rikki muutamia kertoja mun siellä asuessa, ja nyt sama jatkuu. Tänään koulusta tullessani toi mun kantapaikkani patteri oli ihan jäinen ja pienen tutkailun jälkeen huomattiin koko talon lämmityksen olevan rikki. Päivä vierähti peiton alla, kuten kyllä normaalistikin, ja nyt tuo rakas lämmitys onneksi toimii taas.
Vaatekaappi, jonka säilytystila nippa nappa riittää vielä tällä hetkellä mun vaatteille, mutta pian alkaa tiukkaa tekemään. Takkeja säilytän tuossa tuolilla, ja niitäkin on päässyt kertymään varsin suuri kasa tämän vuoden aikana. Huiveissa sama juttu, kenkiä en onneksi ole ostanut kuin yhdet. Kevääsi olisi kyllä hakusessa jotkut värikkäät lenkkarit, joilla voisi sitten kolmannen perheen kanssa vaellella, mutta joita voisi pitää myös ihan koulussakin. Seinällä roikkuu tietenkin tuo Saksa-Skotlanti -pelistä ostamani lei (?). Jotenkin muuten tosi kummallista, että kun Suomessa useimmiten taloissa seinät on aina valkoiset, niin täällä on tosi paljon tällaisia kirkkaan värisiä seiniä. Mun ekassa perheessä mulla oli räikeän oranssi, nyt on tämä keltainen ja muistaakseni kolmannessa huoneessani on punaiset seinät.
Yöpöytäni ja sen erittäin epäorganisoitu järjestys. Tuolla on ihan sekaisin karkit ja tärkeät vaihtopaperit, voisi koittaa tuon vaikka joskus siivota. Täällä säilytän siis tärkeitä papereita, pinssejä, käyntikorttejani, Suomisuklaavarastoani ja muuta sellaista. Tuossa yläpuolella on sitten Suomesta tytöiltä saamani kirjeet, kuvat jotka kävin kehittämässä viime viikolla, kielioppikirja ja muuta luettavaa. Lattialla hengaa näköjään tällä hetkellä mun pitkän saksan kirjani, Saksalainen hissankirjani ja muita koulupapereita odottamassa jotain parempaa sijoituspaikkaa.
Huomasin vasta nytten, että olen näköjään unohtanut joulukoristeetkin paikoilleen ja kohta ollaan jo helmikuussa... Koulukirjakasani, josta erittäin harvoin jaksan kaivella päivän koulukirjat mukaani. Täällä noi kirjat vaan on niin järjettömän paksuja, ja suurimmalla osalla tunneista niitä ei edes tarvita. Onko siis edes hieman turhaa kirjaimellisesti raahata niitä ees-taas jokaisena päivänä? Musta on. Normaalisti jaksan raahata yhden kirjan mukaan kouluun, vaikka aineitahan mulla on sellainen kuudesta kahdeksaan päivässä. Tän pöydän vieressä on sotkuistakin sotkuisempi työpöytäni, jossa levällään kaikki koulupaperit, hissankirjat Suomen yo-kirjoituksia varten, tietokone, kauhea kasa yliviivaustusseja, meikkejä ja muuta hyödyllistä ja vähän vähemmänkin hyödyllistä.
Pakko muuten vielä lisätä, että onneksi mun kasvissyönnistä ei ole ainakaan tähän mennessä koittanut minkäänlaista ongelmaa, vaikka esimerkiksi host-veljeni syö silti jokapäivä lihaa ja joudumme sen takia aina kokkailemaan monia versioita samasta ruuasta. Itse autan keittiössä aina tarvittaessa ja olenkin jo täällä ollessani oppinut kokkaamaan mm. Spätzlejä (vähän kun makaronia muttei kuitenkaan) ja sitä aijon kyllä Suomessakin tehdä. Muutenkin oon oppinut täällä tosi hyviä reseptejä (ja syönyt hyvin kuten kuvasta näkyykin, haha) ja uskaltautunut kokeilemaan niitäkin kasviksia, joista en todellakaan ole ennen pitänyt. Poikkeuksena ruusukaali, se on edelleenkin ihan kamalaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti